Yhteisöllisyys taloyhtiön voimavarana
On tavallista, että naapuria tervehditään ja pidetään rapun ovea auki muille tulijoille, mutta mitä on yhteisöllisyys, onko se enemmän kuin vain naapurisopua? Onko yhteisöllisyydellä merkitystä asumisviihtyvyyteen ja voiko se vaikuttaa asunnon hintaan?
Asumisyhteisö on parhaimmillaan tiivis naapurusto, joka auttaa ja tukee toisiaan, järjestää yhteisiä tapahtumia ja iltamia, ja joiden lapsia ”koko kylä” kasvattaa.
Ihmisten kokema yksinäisyys on lisääntynyt covid-19 pandemian aikana ja ihmiset ovat eristäytyneet sen myötä entisestään. Vanhukset ovat ilman kontakteja ja perheet ilman tukiverkostoa. Voisiko yhteisöllisestä asumisesta olla ratkaisu moneen tällaiseen pulmaan? Mitä jos taloyhtiön asukkaat toimisivatkin kaikki yhdessä paremman asumisen puolesta? Naapurin vanha rouva voisi viettää aikaa naapuruston lasten ja aikuisväen kanssa ja kauppa-asioista huolehdittaisiin yhteisesti tarpeen vaatiessa. Yläkerran viulisti voisi järjestää viulukonsertin yhtiön pihamaalla koronaturvallisuuden huomioiden ja kun pikku-Villeltä ovat sukset jääneet pieneksi tai Leilalta loppuneet kananmunat kesken leipomisen, naapurusto auttaa.
Some madaltaa kynnystä tutustua naapuriin
Nykypäivän sähköiset yhteydenpitovälineet ja sosiaalinen media auttavat tuomaan naapurustoa enemmän lähelle kuin koskaan ennen. Vaikkapa taloyhtiön omassa Facebook ryhmässä voi jutella tuntemattoman naapurin kanssa, vaikka pihalla ei tohtisikaan mennä tervehtimään. Tuttavuuksia on helppo solmia somessa ja niitä on helpompi ylläpitää tämän jälkeen oikeassa elämässä.
Myös vaihdantatalous on tekemässä paluuta, kun tarvikkeita ei enää tarvitse ostaa uusia, vaan niitä voi tarpeen tullessa lainata naapurilta, puolin ja toisin. Miksei myös taloyhtiöllä voisi olla yhteiskäytössä olevia tarvikkeita, kuten ruohonleikkuri tai peräkärry. Tästä hyvänä esimerkkinä yhteiskäyttöautot, jotka mahdollistavat auton käytön silloin, kun autoa harvakseltaan tarvitsee. Kaiken ei tarvitse aina olla omaa.
Yhteisöllisyys arvon mittarina
Voisiko taloyhtiön vahva yhteisöllisyys olla sellainen asia, joka vaikuttaisi asunnon arvoon? Olisiko sillä sellaista lisäarvoa asunnon ostajalle, että hän olisi halukas maksamaan siitä hieman extraa muihin alueen asuntoihin verrattuna?
Suomessa on rakenteilla useita yhteisrakennushankkeita sekä jo valmiita taloyhtiöitä, joihin on jo rakennusvaiheessa rakennettu esim. yhteiskeittiöitä ja yhteisolohuoneita. Näin luodaan taloyhtiöitä, joissa on haluttu ohjata asukkaita yhteisölliseen asumiseen. Näissä taloyhtiöissä tehdään ruokaa ja vietetään aikaa yhdessä ja ollaan kuin isoa perhettä. Malli ei sovi kaikille, mutta tulijoita näihin taloyhtiöihin riittää ja se vaikuttaa myös asuntojen hintoihin. Miksi se ei siis voisi vaikuttaa samoin tavallisen taloyhtiön asunnon hinnan määräytymiseen, jos asiasta on osattu oikein isännöitsijäntodistuksella ja myyntiesitteessä kertoa? Kukapa ei haluaisi mukavia naapureita ja auttavaa verkostoa ympärilleen. On varmasti riskittömämpää ostaa asunto tällaisesta taloyhtiöstä kuin sellaisesta, jonka naapurustosta ei tiedä mitään.
Asukkaan tekevät taloyhtiön
On hyvä tuntea naapurinsa ja tuoda oma osuutensa yhteiseen hyvään ja olla aktiivinen osa yhtiön päätösten tekoa ja elämää.
Toki heillekin, jotka eivät yhteistöllisyydestä perusta, on paikkansa. Kaikkien ei tarvitse olla yhteisöllisiä ja erilaisuutta mahtuu taloyhtiöihin kuten maailmaan muutenkin. Sopu sijaa antaa. Sinä päätät, miten asut.